hmmm

Mun oli ihan pakko tulla teille avutumaan tänne, oikeestaan ilman mitää suurempaa syytä.
Lähtöön jäljellä 100 päivää ? Ei, ei  sata vaan 70, miten tää voi olla edes mahdollista. Just äsken se oli vielä 150 ?
Tää aika menee ihan huimaa vauhtia ja toisaalta mua pelottaa tällä hetkellä yhtä paljon kuin olen asiasta innoissanikin.
 Tuntuu, etten millään ehdi tehdä asioita ajoissa valmiiksi, ja ekaa kertaa mun elämän aikana stressaan jostain ihan oikeasti ...
 Mulla tuntuu olevan asiat täälä niin hyvin, että lähteminen jo niinkin pian tuntuu haikealta. Juuri tätäkin tekstiä kirjoittaessa juttelen mun parhaan kaverin kanssa ja itken, koska mulla tulee olemaan niin kova ikävä mun tytsyä ): Koulun loppuunkin on jäljellä viikonloput mukaan lukien 19. Sekin tuntuu käsittämättömältä, koska just vasta lukio alkas ja olin ihan hukas uuden koulun kanssa ja nyt vietän viimeisiä päiviä vuoteen siinä rakennuksessa.

Vaihtareiden elämänhän sanotaankin olevan kuin vuoristorataa. Tunteet saatta heitellä niin onnellisesta niin epätoivoiseki päivin ja jopa tuntien sisällä. Vaikka mun vaihtovuosi ei edes ole vielä alkanut, oon kokenut tätä jo täälä Suomessa.
 Tarkasta sähköpostia tunnin välein ja odottelen malttamattomana sijoitustietoja, en varmaan ikinä ole odottanut mitään näin kovasti kuin sitä tietoa, missä tulen ensivuoteni viettämään, kai se on ihan ymmärrettävää :D Samaan aikaan saatan miettiä miks oon lähdössä, mullahan on täälä maailman parhaat kaverit ja muutenkin asiat rullaa hyvään malliin joka osalta ! Sitten taas samalla ajattelen kuinka mun elämän upein vuosi on tulossa ja mietin tunnetta kun astun lentokoneeseen muiden ihanien meksikovaihtareiden kanssa ja en pysty olla hymyilemättä ajatukselle, niin onnellinen mä tästä oon <3
  Nyt jos pystyisin, pysäyttäisin ajan hetkeksi, että voisin elää täälä mun elämää ennen lähtöä mutta tiedostaen samalla mun vaihtovuoden lähestyvän.

Enkä tarkoita ollenkaan, että katuisin tai en olisikaan innoissani vaan päinvastoin! Jännää on vain se, että tässä vaiheessa kun lähtöön on päiviä vielä useampi kymmenen, tunteet heittelevät jo laidasta laitaan ja en pysty olemaan juuri hetkeäkään ilman ajatusta Meksikosta ja siitä kuinka pian elän niin erilaista, tällä hetkellä vielä todellakin ihan tuntematonta elämää maailman toisella puolella, hullua!
Ja toisaala, tämä sama vanha odottaa mua täällä edelleen kun tulen takaisin, joten eihän "hätä oo tämän näköinen" haha!

Tän postauksen ideasta ei mulla itellänikään ole mitään tietoa, halusin vain saada ajatuksiani selviteltyä ennen kun yritän päästä nukkumaan. Kirjoittaminen auttaa aina!
 Ja nyt, hyvä yötä :*  Emmi

Kuulumisia

Turkin reissu ja Lahden koulutuspäivä jo takana, ja kesälomaan jäljellä 23 päivää. Lähtöpäiväkin on tulossa 73 päivän päässä, ja aika tuntuu menevän ihan huimaa vauhtia eteenpäin. 

Lomamatkasta sen verran, että lämpöä riittii ja oli aiva ihana viikko ja kaiken tän hälinän keskellä oli ihana rentoutua viikon ajan ja ottaa aurinkoa. Viikko meni ihan älyttömän nopeasti, mutta silti ehdin rakastumaan paikkaan ihan kokonaan. Oltiin siis Turkin Sidessä ja tykkäsin tosi paljon ! Monesti kuulee sanottavan, kuinka Turkki on tosi ns likainen ja typerä paikka niin nämä kaikki ennakkokäsitykset sai kyllä heittää heti sivuun. Hotellialue oli ihana ja siisti, palvelu hyvää niin kuin ruokakin :D Tekemistä ja ohjelmaa tarpeeksi sekä mukavan halpaa :) Kuvia en ottanut kuuri mitään, kuten voitte huomata.

Heti seuraavana päivänä, kun Suomeen palasin, lähdettiin äitin kans kohti Lahtea ja niin pitkään odotettua vaihtarikoulutusta. Lähdettiin tosiaan jo perjantai-illalla ja oltiin yötä hotellissa. Koulutus ite alkoi sitte lauantai aamulla. Koulutuspäivä oli ihana ! Oli toisaalta tosi outoa, mutta niin parasta nähdä kaikkia muita vaihtareita ja varsinkin "matkavaimoja" joiden kanssa on jutellut joka päivä muutaman kuukauden ajan whatsapissa. Koulutuksessa meillä oli erinäköstä ohjelmaa ja tietoa tuli kyllä ihan kiitettävästi. Aiemmin vaihdossa olleet Rotexit kertoivat omia kokemuksiaan vaihdossa ja sääntöjä kerrattiin jo monennen kerran. Meksikoon lähtijät saivat tietää jo maaohjelman sekä paljon muuta tietoa! Sovitettiin Rotary-takkeja, jotka ilmestyy postiin sitten luultavasti kesä-heinäkuun vaihteessa ja itse ostin myös Rotary-logolla varustetun hupparin sekä pinkin T-paidan. Koulutuksen jälkeen mentiin vielä omalla porukalla syömään ja oli niiin ihanaa jutella kaikesta !

 Viime ajoilta on tosi vähän kuvia, vaikka vähä kaikenlaista on todellaki tapahtunut. Viime päiviä oon viettäny kavereiden kans ja Tiian, Pauliinan ja Eemilin synttäreitä ollaan vähä juhlistettu.

Tällä hetkellä tuntuu olevan niin paljon tekemistä ja ohjelmaa, mutta silti en millään jaksaisi ottaa itseä niskasta kiinni ja aloittaa lukuisia pienten asioiden hoitamisia. Luvassa olis pinssien sekä esitelmän väkertämistä, tuliaisten ostelua, matkalaukkukin pitäis hommata. Tietysti muutama reissu eripuolelle Suomea olis suunnitelmissa, poikien pesistreenejä ja pelejä, ja kavereiden synttärijuttuja sekä tietysti viimeisimpä koulujuttuja. 

Tuntuu jotenkin tosi aikaiselta ajatella vielä mitään tuliasten ostoa tai matkalaukun hankintaa, mutta niin se vain on, että lähtöön ei todella ole enää kuin reilu kaksi kuukautta. 

 

Nyt, jos menis nukkumaan, hyvää yötä <3

Emmi